|
Tiedote valtuustoehdokkaille 14-03-2017
JYVÄSKYLÄN MUSIIKKISALI -HYVINVOINTIA JA VETOVOIMAA
Musiikkisali vahvistaa Keski-Suomen maakunnan, Jyväskylän kaupungin ja sen ydinkeskustan sekä Jyväskylän Paviljongin kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja identiteettiä. Se antaa elinkeinoelämälle ja matkailulle uutta virtaa parantamalla seudun merkittävyyttä ja kilpailuasemaa.
Jyväskylän Paviljongin kongressi-, messu- ja musiikkisalikokonaisuus luo arkkitehtonisesti näyttävän elementin keskustan kaupunkikuvaan ja liittyy tulevan ratapihan rakentamisen myötä kiinteästi ydinkeskustaan.
Keski-Suomessa monimuotoinen musiikkitoiminta kukoistaa, mutta akustisesti hyvän ja riittävän suuren salin puute haittaa kaikkia toimijoita. Vahva voima ja malli meillä on kaupungin oma Jyväskylän Sinfonia, jonka toiminnassa toteutuvat suunnitteilla olevissakin valtionosuuksien kriteereissä mainitut korkea kansainvälinen taso, osallistavuus ja saavutettavuus. Saavutettavuuden osalta jatkuvasti loppuunmyydyt konsertit ja kausiliput kertovat kysynnästä ja tarpeesta, jota ei nykyisessä salitilanteessa pystytä täyttämään.
Musiikin ja kuoroharrastuksen positiivisista hyvinvointivaikutuksista on kiistatonta tieteellistä näyttöä. Ne näyttäytyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden arjessa päivittäin, esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä ja kuntoutuksessa. Musiikkisali vahvistaa alueellista musiikin tekemistä, harrastamista ja levittämistä.
Keskisuomalainen kuoromusiikki on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin laadukasta ja runsasta suhteessa väestöpohjaan. Toiminnan jatkuvuuden ja laadun ylläpitämisen haaste on kunnollisten esiintymistilojen puute. Vuonna 1999 Jyväskylässä pidetystä Kuorofestivaalista piti tulla joka viides vuosi toistuva tapahtuma, mutta se kuoli lähinnä kunnollisen konsertti- ja esiintymissalin puutteeseen. Samoin Hannikaisen pianokilpailu odotti vuosia kaupungin heikon konserttitalotilanteen paranemista. Viime vuonna se siirrettiin Tampereelle. Tällaisia esimerkkejä on jo liian monia.
Musiikkisalin varustaminen ajanmukaisella tallennus- ja lähetystekniikalla luo edellytykset uusille toimintamuodoille ja markkinoiden laajentamisen uusille yleisöryhmille, -mikä samalla parantaa Jyväskylän näkyvyyttä ja vetovoimaa. Tallennusvalmius mahdollistaa taiteilijoiden, orkestereiden, kuorojen ja muiden ryhmien omien ääni- ja kuvatallenteiden tuottamisen salissa sekä elokuva-, peli- ja näyttämömusiikin nauhoittamisen eri tuotantoihin. Lähetystekniikka puolestaan tuo esitykset saavutettaviksi erityisryhmille kuten hoitolaitosten tai palvelutalojen asukkaille tai liikuntarajoitteisten koteihin tai lähetykset voidaan yhteistyökumppaneiden kautta välittää myös kansainväliseen jakeluun.
Musiikkisalin rakentamis- ja käyttökustannukset ovat tiedossa. Kaupunginjohtajan nimeämät erilaiset työryhmät ja parhaillaan työskentelevä asiantuntijaryhmä ovat pyrkineet löytämään julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen pohjaavaa mallia, jonka avulla rakennus - ja myöhemmin toimintakustannukset katetaan. Mallejahan löytyy myös Kankaan ja Hippoksen kokemusten kautta.
Palvelujen laatu ja määrä vaikuttavat kaupungin kehitykseen ja hyvinvointiin. Missä Jyväskylä sijaitsee kaupunkien välisessä kilpailuasetelmassa näissä kysymyksissä? Sen kulttuurihistoriallinen maine Suomen Ateenana ei ole merkityksetön.
Jyväskylän Konserttisalin Hanketuki ry:n hallitus
Anita Kangas, puheenjohtaja anita.h.k.kangas@jyu.fi
Jaakko Erkkilä jaakko.erkkila@jyu.fi
Ilkka Halinen, sihteeri ilkka.halinen@gmail.com
Hannu Ikonen hannu.ikonen@jamk.fi
Jussi Järvenpää jarvenpaa@korvissasoi.fi
Pekka Kostiainen pekka.o.kostiainen@jyu.fi
Katriina Lahtinen katriinala@gmail.com
Ulla Lauttamus ullalauttamus@gmail.com
Kari Malinen kari.malinen@hokkaido.fi
Maaria Manner maaria.manner@gmail.com
Vilja Ruokolainen vilja.ruokolainen@musiikinaika.org
Heikki Rusko heikki.rusko@sport.jyu.fi
Arto Viitala arto.viitala@evl.fi
Veikko Tissari, rahastonhoitaja veikko.tissari@pp1.inet.fi
|