2017
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 09.03.2017
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää ja tukea Jyväskylään suunnitellun konserttisalin hankintaa jatkaen ja vahvistaen Keski-Suomen musiikkielämän perinteitä. Vuoden 2017 päätavoitteena on vaikuttaa päättäjien suuntaan ja hankkeen rahoituksen järjestämiseen siten, että toteuttaminen saadaan kaupungin investointiohjelmaan mahdollisimman pian.
Jyväskylän Paviljonki/Musiikkisali ja laajennussuunnitelma-hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016 ja esiteltiin luottamuselimille, joilta se sai myönteisen vastaanoton. Kaupunki perusti rahoitusryhmän, joka selvitti salin kustannukset kaupungille eri rahoitusvaihtoehdoissa. Työ valmistui syksyllä 2016.
Musiikkisalin toteuttamisen eteenpäin meno ja rahoituksen perustelut vaativat salilta ja sen profiililta erityisyyttä. Tämän vuoksi kaupunki on päättänyt vuoden 2017 aikana selvittää teknologian hyödyntämistä salin käytössä ja samalla laatia toimintakonseptin hankkeen etenemisestä. Työ valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhdistys tukee kaupunkia tässä selvityksessä.
Kuitenkin vasta projektipäällikön työn käynnistyminen vie hanketta oleellisesti eteenpäin. Tämän vuoksi pätevän henkilön löytäminen tehtävään ja päätös hänen palkkaamisesta on tärkeää. Yhdistys tekee pohjatyötä kaupungin päätöstä varten.
Keväällä 2017 valittu valtuusto tulee todennäköisesti tekemään päätöksen salin toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä. Siksi sekä valtuuston pyrkivien että tulevien valtuutettujen on saatava riittävästi ja oikeaa tietoa salista ja sen merkityksestä. Yhdistys laatii tiiviin tiedotteen aiheesta ja toimittaa sen puolue-elimille jaettavaksi.
Yhdistys sopii kaupungin kanssa musiikkisaliin liittyvästä tiedottamisesta uusille valtuutetuille järjestettävässä infotilaisuudessa, joka tullaan järjestämään ennen kesälomia.
Tuotetaan tietoa ihmisten hyvinvoinnin ja musiikin suhteesta sekä uuden teknologian hyväksikäytöstä musiikkisalin toiminnoissa syksyllä 2017 järjestettävän seminaarin avulla. Tämä on osana salin ainutlaatuisuuden esiin tuomista.
Yhdistys pyytää julkisuuden tunnetuilta henkilöiltä kirjoituksia ja kannanottoja. Näillä on tutkitusti merkitystä mielipiteen muodostumisessa.
Vaikutetaan erilaisten kaupunkitapahtumien ohjelmien kautta mm. katutapahtumat, katusoitto ja orkesterin tuleminen kadulle. Pääteemana aiheen näkyvyys ja esillä pitäminen.
Rakennetaan yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa (esim.Maakuntaliitto, alueen kunnat, Keski-Suomen kansalais- ja työväenopistot, Sote ja kulttuuritoimi, kuorot, yhdistykset, yhteisöt, yritykset )
Myydään konsertissa kävijän sanastoja.
Jäsenmaksua ei kerätä, vaan toimitaan edelleen kannatusjäsenmaksun ja lahjoitusten avulla. Kannatusjäsenmaksun suuruus on vähintään 30€. Varoja käytetään mm. orkesterin katutapahtumaan, seminaarin järjestämiseen, tiedotus- ja markkinointitoimintaan.
Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n musiikkisaliin liittyvät kommentit Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategiaan ja -suunnitelmaan keväällä 2017
Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n on toimittanut alkusyksystä 2017 musiikkisaliin liittyvät kommentit Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategiaan ja -suunnitelmaan, jonka työstäminen on aloitettu kaupungin kulttuuripalveluissa keväällä 2017.
Lisätietoa Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelmasta(29.11.2017)
................................................
MUSIIKKISALI JYVÄSKYLÄÄN
Kaupunkilaisten KÄRKItoive.
Tarve 1000 hengen salille, jotta kaikki pääsevät konserttiin, ja yleisötiloille, joista muodostuu kaupunkilaisten uusi olohuone. Huippuarkkitehtuuria kaupunkikeskustaan.
Akustisesti huippua
Akustisesti toimiva sali Jyväskylään, erityisesti akustiselle musiikille, jossa kuitenkin akustiikka muunneltavissa musiikkityylin mukaan.
Akustiikan rakentamisessa voidaan saada tutkimustietoa ja asiantuntemusta maailman johtavalta asiantuntijalta, akustiikan professori Tapio Lokilta (Aalto-yliopisto).
Tämä musiikkisali
- vahvistaa kuulijan tunnekokemusta ja mahdollistaa Jyväskylä Sinfonian taiteellisen kehityksen sekä laajamittaisen musiikkikasvatus- ja konserttitoiminnan;
- vahvistaa kuorojen laajamittaista toimintaa ja oopperan ynnä musiikkiteatterin sekä omina tuotantoina että vierailuina toteutettavaa toimintaa;
- mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset terävimmän kärjen solisti-, kapellimestari- ja orkesterivierailut sekä kansainväliset musiikkikilpailut ja -festivaalit;
- mahdollistaa huippuluokan levytykset sekä mediamusiikkituotannot, keskeisimpinä elokuva-, mainos- ja pelimusiikin tuotannot sekä Jyvässeudulla erikoistumisen tälle alalle;
- mahdollistaa eri taidemuotojen kohtaamisen ja luovien toimialojen kehityksen;
- kulttuuripääomana mahdollistaa messujen ja kongressitoiminnan kautta sekä vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa että tukea innovaatioiden syntymiseen.
Esteettömyys
Musiikkisalissa otetaan huomioon esteettömyys seuraavin tavoin:
- Konserttisalia voivat käyttää erilaiset erityisryhmät (sairaat, vammaiset, jne). Silloin on huomioitava se, että tilaan on heillä pääsy, ottaen huomioon liikuntarajoitteet ja erityisvälineet (rullatuolit yms.) ja vielä niin, että katsomossa olisi alueita, jotka ovat muunneltavia, jolloin mikäli erityisryhmiä tulee, voidaan vaikkapa tuolirivejä irrottaa.
-Teknologia kehittyy, ja halpeneekin niin nopeasti, että tärkeämpää kuin rakentaa jokin erityisteknologia, on usein se, että sen käyttöön on valmiudet. Tulee siis miettiä nopeita datan siirtoväyliä ja -yhteyksiä, mahdollisesti erillistä ”observointihuonetta”, johon voidaan keskitetysti ohjata data yms.
- Auditiivinen esteettömyys. Mikäli tilassa on tarkoitus laatia korkeatasoisia äänitteitä/videointeja, on se suunniteltava niin, että erilaisia kokoonpanoja ajatellen tilaa voidaan akustisesti muuntaa. Esim. sinfoniaorkesterin ja kansanmusiikkiorkesterin äänityksillä on aivan omat ehtonsa. Äänityksiä ja videointeja ajatellen on myös tärkeää, että videokameroille, mikrofoneille yms. on jo valmiiksi mietitty paikkoja niin, että teknologia on mahdollisimman huomaamatonta ja toisaalta helppoa rakentaa.
- Visuaalinen esteettömyys. Ainakin valaistusta ja pimentämistä on mietittävä tarkoin niin, että erilaiset videotaltioinnit tulevat mahdollisiksi. Esim. ulkoa tuleva valo on tarvittaessa pystyttävä eliminoimaan kokonaan yms.
- Kaupallinen esteettömyys. On huomioitava, että yhteiskunnan varoilla rakennettu teknologia ei aina helposti taivu esim. kaupalliseen hyödyntämiseen. On erilaisia kilpailulainsäädäntöjä ja esim. koulutusorganisaatioiden erikoislaboratoriot ovat osoittautuneet hankaliksi saattaa kaupalliseen hyödyntämiseen ilman että hinnoista ei tule aivan kohtuuttomia. Tulisi siis mahdollistaa myös eri audiovisuaalisten ja muiden kaupallisten toimijoiden pääsy saliin tekemään tuotantoja niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä eikä astuta toinen toistensa varpaille.
Mikäli esteettömyys yllä esitetyllä tavalla toteutuu, se mahdollistaa monenlaiset digitaaliset ja fyysis-toiminnalliset ratkaisut. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa jaetut konserttikokemukset ja esteettömyyden lisäämisen palveluissa. Konserttisalia voitaisiin hyödyntää myös musiikin vaikutusten mittaamisessa eri tarkoituksissa. Keskisuomalaisittain vahvaa osaamista löytyy esimerkiksi elokuva-, mainos- ja pelimusiikin sekä musiikin aivovaikutusten tutkimuksen alueilta. Samoin alueellamme on vahvaa osaamista musiikkikasvatuksen, musiikkitieteen ja musiikkiterapian koulutus- ja tutkimusaloilla. Oikein suunniteltuna ja rakennettuna konserttisali palvelisi kaikkia näitä.
Paviljongin kanssa yhteistyötä
Yhteistyö Jyväskylän Kongressikeskuksen ja Jyväskylän Messujen kanssa keskellä Suomea ja keskellä kaupunkia on kaikkia osapuolia monipuolisesti hyödyttävä ja nostaa toimijoiden kansallista ja kansainvälistä profiilia. Musiikkisali uudistaa Paviljongin kongressipäädyn tekniikan, tilojen ja arkkitehtuurin osalta. Se nostaa kongressipäädyn käyttöastetta monipuolisten tilojen suhteen mahdollistaen erilaisten tapahtumien järjestämisen. Tulee mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka lisäävät uusia yhteistyömalleja. Huippuarkkitehtuuri nostaa Paviljonki brändin arvoa ja houkuttelevuutta. Uudet tilat mahdollistavat paremmin kaikkien kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen syntymisen Paviljonkiin.
Uudet rahoitusmallit
Yhdistys toivoo, että Jyväskylän kaupunki tekisi musiikkisalia koskevan päätöksen tasolla, joka mahdollistaisi salin uusien rahoitusmallien kehittämisen, ja että musiikkisalin rahoitusmuotojen kehittäminen sisällytettäisiin pilottina kulttuuristrategian kohtaan "kulttuurin uudet rahoitusmallit".
Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n hallitus
Anita Kangas, pj. Ilkka Halinen, siht.